Olen vain osittaisesti seurannut Hesarissa vellonutta sinkkukeskustelua, jota ainakin
Viuhtin blogissa myös käsiteltiin. Siltä osin, kun keskustelua vilkuilin, en löytänyt siitä yhtään uutta näkökulmaa. Vanhaa huttua märehdittiin uudestaan ja uudestaan. Väsynyttä!
Minusta pitäisi reilusti sanoa ääneen, että yksi syy pariutumisongelmiin on nykyajan elintapa. Suomalaisten unelma omakotiasumisesta on harvinaistunut ja kaupungistuminen jatkuu. Kerrostalokodissa ei ole lumitöitä eikä paljon mitään rassaamistakaan. Koska entistä harvempi nainen on valmis passaamaan miestään kuten mummo aikoinaan vaaria (tarjoili omenankin kuorittuna ja paloiteltuna), pitäisi miesten olla valmiita ns. naisten töihin. Osa miehistä toki onkin, mutta kuten eräs sinkkumies asian ilmaisi:
"Mieluummin lämmitän omat mikroruokani, jotta saan pelata tietokonepelejä niin paljon kuin haluan." Kun sinkkuus ei enää ole häpeäkään, eikä lapsia tarvita vanhuuden turvaksi, ei pariutumismotivaatio ole enää ehkä yhtä korkealla kuin ennen. Sekä vaimo- että mieskandidaatit laskevat hyötyjä ja haittoja sekä listaavat kriteereitään.
Keskusteluun otti nyt osaa myös Helsingin Uutiset. Voi että ärsytti, kun juttuun oli taaaaaas haastateltu Väestöliiton Heli Vaarasta - tuota sinkkutieteen asiantuntijaa, joka tällä kertaa muisteli omaa nuoruuttaan:
"Kun olin itse nuori, ei olisi tullut kuuloonkaan viettää montaa iltaa peräkkäin kotona. Me pidimme sitä erittäin epätavallisena, että joku jäi kotiin illaksi." Tästä olikin revitty etusivun otsikko: Sinkkuuden syynä on sosiaalinen laiskuus. Kiinnostavaa jutussa oli kuitenkin 35-vuotiaan sinkkunaisen kommentti toivomansa suhteen laadusta:
"Toivoisin vapaampaa kumppanuutta, ettei koko ajan olla niin kiinni toisessa."
Ehkä uudenlaiset suhteet tulevat vähitellen näkyviksi myös Suomessa? Median kautta monet suomalaiset oppivat parisuhdelain käsittelyn yhteydessä, mitä polyamoria tarkoittaa. Myös aseksuaalisuutta on tehty tutuksi lehtien kautta. Sinkkuus on jollain tavoilla esillä, mutta usein sitä tarkastellaan vain parisuhteen (ja seksin) puuttumisena eikä esimerkiksi vapaiden ja kevyiden suhteiden toteuttamisena. Jo mainitsemani Heli Vaaranen on puhunut nuorten kevytsuhteista, mutta kyseisellä termillä on kuitenkin tarkoitettu nähdäkseni monenlaisia suhdeviritelmiä. Ulkomaisissa lehdissä on näkynyt juttuja mm.
osa-aikasuhteista. Avoin suhde tai avoin avioliitto on useimmille tuttu termi, mutta siitä ei ole käsittääkseni paljon lehdissä keskusteltu. Vielä suurempi tabu ovat avioliittojen sivusuhteet, vaikka niitä on ollut varmasti yhtä kauan kuin avioliittojakin.
Koskakohan Helsingin kantakaupungin alueelle perustetaan ensimmäinen naisille suunnattu thai-hieromo? Tai molemmille sukupuolille suunnattu hieromo, kuten
tämä englantilainen paikka, joka tarjoaa perinteistä thaimaalaista genitaalihierontaa:
"The very old style of Traditional Thai Genital Massage Treatment is a
sexual and sensual massage of the genital areas for both men and women,
and is a traditional Thai method of promoting individual well-being.
This treatment is invasive and for men takes the form of prolonged
massage of the testicles and penis to delay ejaculation and for women
prolonged non-penetrative massage of the outer and inner virgina."
Uskon että tavalla tai toisella parisuhteet ja seksuaalisuus (tai paremminkin niistä käytävä julkinen keskustelu) ovat murroksessa myös täällä Suomessa ja me saamme seurata keskustelua aiheesta jatkossakin. Aiemmin tapetilla on ollut lähinnä miesten ja seksuaalivähemmistöjen seksuaalisuus. Jatkossa tullaan varmaan näkemään enemmän juttuja naisten ja erilaisten muiden vähemmistöjen seksuaalisuudesta. Yksi esimerkki oli
henkilökohtaisille avustajille, vammaistyötä tekeville ja avun käyttäjille tarkoitetun seksuaalioppaan julkaiseminen. Ihan viime vuosina on lausuttu mediassa myös sellaisia sanoja kuin somalihomo ja somalilesbo. Tästä saattaa tulla jopa mielenkiintoista :-)
